Aamulla

Ajattelen ihan normaaleja asioita, en edes anna hautajaistunnelman vallata alaa. Miksi antaisin, kun ei se kuitenkaan mitään auta. Olen onnellinen jo tästä, kun pääsen hyvällä mielellä hautajaisten jälkeen päivää jatkamaan, olen onnellinen, kun siunauksen jälkeen olen kotona ottamassa vastaan aina iloista koiraystävääni.  Sunnuntaina olenkin jo Cafe Uskelan talkoolaisena, siihen lupauduin viime kerralla. Ei se unohdu, ei varmastikaan!