Mun iloni

Joulutunnelma alkoi hiipiä siinä vaiheessa, kun aloin tehdä ensimmäisiä joulukortteja ystävilleni. Ja niin onnellinen sitä oli siinä kohtaa, kun ekat sain kirjekuoriin, että en muistakaan! Ja nyt niitä on mennyt pitkin ja poikin, opistolaiskavereillekin on mennyt muutamia. Kyllä se vaan on tosi hienoa, kaikki on hyvin! Niin mukavaa tää kaikki on, hyvä näin!

En muista sitten ikinä...

Olleeni niin hajamielinen! Enkä muista, koska olisin taas ottanut toteamukset haukkumisina, sekin tuli tossa torstain aikana tehtyä. Kun toi Asperger tossa on, niin siinä sitten tulee kaikki toteamuksetkin otettua haukkumisiksi. Kun äiti totesi pitkin torstaipäivää jatkuneen hajamielisyyteni, minä kysyin ties monettako kertaa, haukkuuko hän minua. Mutta ei hän sitä sentään tehnyt! Niin mukavaa on, kun ollaan yhdessä!