Maaliskuinen lauantai-ilta

On se varsin  mukava, kotona ollaan. Olin ekan kerran melkein vuoteen Halikon seurakuntakirppiksellä, voi vitsi, miten hienolta se taas tuntui, ei edes tajunnut, kuinka hieno juttu tää oli. Hilkan puolesta me rukoiltiin, kun häntä oli kohdannut pahin mahdollinen isku, kun oma lapsi katoaa. Tänään mä olin Prismassa, hyvä oli, kun itsensä löysi sieltä. Oli niin mahtava fiilis nähdä pikkuserkkuaan, tuntui tosi hienolta harvemmin  nähtävän pikkuserkun ollessa kyseessä. Näin se vaan on ja menee, kaikki on tosi mukavaa!