Upea draama!

Kyllä oli! En muista koskaan nähneeni mitään niin hienoa! Kun paholainen loikkii kirkon penkistä toiseen, siinä on kyllä aika ihmeessä, kun yhtään ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Käteni ovat aivan jäässä, en ihan heti huomaa, mutta Martti huomaa eteisessä touhutessaan. Minulla on mukavaa, kuvat ovat ihmeellisen näköisiä, kun kirkossa on värivalot. Tänään en ole kuin iloinen, mahtavaa on kaikki!