Mahtavaa ja iloa!

Sitä on tässä päivässä ollut yltäkyllin, vielä kai jaksaa samalla tavalla tän loppupäivän, kun on kerran alkuun päässyt. Aamulla hiivin Uskelan kirkkoon, mietin, mitähän siellä nyt on. Valokuvista tuli ihan normaalit, kun perjantaina oli värivaloa. Exitin soidessa on mukava muistella, että tähän päivään tuli tuplasiunaus, kun ensin Kaarlo siunasi alttarilla ja Martti siunasi matkan lähtiessäni taivaltamaan kohti kotia. Muutaman sanan siinä ehti hänen kanssaan vaihtaa, kaikki kannustus ystävälle tähän ekaan näyttöön. Siis niin mahtavaa, että oikein mielessä kihisee. Kyllä tää tästä tulee hyväksi, ihan koko päivä!