lauantaina, maaliskuuta 17, 2012

Jännä juttu!

Ihan kuin huomaamatta hulahti lautasellinen puuroa aamiaiseksi, sehän oli tosi hienoa! Miten se voi olla mahdollista, että aiemmin en edes osannut ajatellakaan syöväni puuroa, mutta annas olla, kun tänä aamuna kauhoo puuroa kattilasta lautaselle ja se menee alas, onhan se tosi hienoa! Mahtavaa! Muistin, että kummisetäni Kari oli sitä kerran ihmetellyt, olen tosi tyytyväinen, kun näin on käynyt!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti