Palmusunnuntaina

Onnellinen ja iloinen olen, kun selvisin yksin parinkymmenen perunan urakasta, oli ihan huikean mahtavaa auttaa äitiä ruoan laittamisessa, helpottaa huomattavasti hänen hommaansa, joka ei sekään ole sieltä maailman helpoimmasta päästä, kun silppuaa ja pienentää kaiken tarvittavan. Ja onneksi sitä on tottunut perunoita kuorimaan, joten ei se ihan vierasta hommaa ole minullekaan. Ainoa vika mulla on se, että painan niin kovasti, että mulla väsyy kädet. Mutta ihan hienoa hommaa se on, kun äitiä auttaa, se vaan on niin! Iloisin fiiliksin mä olen, kaikki on nyt ihan niin hyvin kuin vain voi olla, vesisateesta huolimatta voi olla hyvällä mielellä!