Kyllä mä ajattelen ja ihmettelen!

Sitä, miten hieno mun perjantaipäiväni on ollut! Iltapäivällä toista kaupunkireissua tehdessäni menin ensimmäistä kertaa Perniöntietä pitkin tulleessa linja-autossa, näin siinä ystävän, jota en ollut pitkiin aikoihin nähnyt. Ihan heti en tunnistanut häntä, kun oli parturissa ollut, mutta hän kyllä tunnisti minut! Linja-autossa asetuttiin ekaan penkkiin vasemmalle puolelle heti Jarin taakse, ihmettelinkin, että miten hän jaksaa kuunnella sitä meidän puheen kälätystä, olisi kyllä varmasti sanonut, jos se olisi häntä häirinnyt. Miten mukavaa onkaan tää ollut, päivä, jona vielä Tepsikin onnistui voittamaan Tapparan, ensimmäinen kolmen pisteen voitto moneen aikaan! Hienoa, Tepsi, hienoa oli nähdä ystävä, jota ei ollut nähnyt, näin se oli!