Ihanaa, hienoa, mahtavaa!

Lumitähdet putoilevat takilleni, kintailleni ja kaulaliinalleni, ihailen niitä siinä. Totean, että nyt en voi mennä ilman kintaita ulos, muutenhan siinä kävisi juuri niin kuin kävi syksyllä ja alkutalvella. Mutta nythän mä haluan pitää kirkkoherramme iloisena, se käy ainoastaan sillä tavalla, että muistaa ottaa kintaat mukaan. Monella kerralla on ollut se iloinen fiilis, että on muistanut jotain, siitä on sitte se hyvä mieli tullu. Ja nyt, hanskat, se saa mielen hyväksi!